~ Kuuraviljan runoblogi ~

Mä löysin  purkupallon puolikkaita ja  salaisuuden jota en koskaan vittu kertonu kenellekään en olis varmaan  edes uskaltanu - kaiken kanssa kahvit mä haukkaisin lusikkaleipää ja toivoin toivoin pienessä äänessä jonka olin koittanut lukita laatikkoihin toivoin  että tukehtuisin  siihen lusikkaleipään - teippiä rullassa mun silmissä on kulmia ja kaiteita koitan niihin tarttua mutta ne muuttuvat aina silikonimaiseksi hyytelötahmaksi ja mä kaadun kaadun alas jonnekin kauas pois niin etten enää itsekään erota itseäni kun olen enää vain pieni  piste - maitoako? en mä en uskalla kalaa? tonni saksanpähkinä? toki uskontunnustus? mikä ettei kaulaliina, jossa kukkakuvio? aina mä kadun vain sitä etten sanonut sillä ensimmäisellä kerralla kiitos, otan tilkan oisin voinu vaikka tulla kokonaiseksi niinkuin ennenkin ☎ turmelin välisen käytävän, suutelin siellä erästä toista ja sain sisimpäsi hajoamaan mä en toivonut sitä mutta miksi mä sitten tein sen mä en tiedä mutta ti...

On kamalan kiinnostava kuulla toisten ajatuksia, niin random pikkujutuista ja arkisista asioista kuin syvällisitä pohdinnoistakin. Jotenkas, mä päätin tehdä tämmöisen pikku postauksen jossa on niitä mun pikkurandom ajatuksenpoikasia ja muuta mukavaa :D (Tämä kuva muuten ei tänä vuonna otettu, pelto on vieläki keltasenaan niistä rapseista :3 Mut noi aivan kreisin väriset pilvet tona päivänä oli kyl ihan super siistit !!!) Voisko joku perustaa semmosen yrityksen jonka idea on että voit viedä sun kuolevat viherkasvit sinne pelastettaviksi ?!?!? Ne sitte vois antaa vinkkejä et mitenkä hoitaa niitä kasveja ja sit vaihtaa niille ruukut/mullat ja sit ne vois kans kertoo jos mitään ei oo enää tehtävissä ja se kasvi on menetetty tapaus. Niiku toi olis ihan nero et sit voisin vaa viedä mun kasveja sinne ja olla et AUTTAKKEE MITÄ MÄ TEEN VÄÄRIN KU MUN VALTTERI-VIHERKASVI ON PÄRJÄNNY AINA LOISTAVASTI MUN HUONEESSA MUT NYT SEN KAIKKI LEHDET VAA TIPPUU JA VARRET KAATUU NIIKU ÄÄÄÄ !?!?!?!? :< (...

Moips :3  Mää oon huomannu et nyt viimeaikoina oon kirjottanu ehkä vähän uudella tyylillä runoja :D Tästä tyylistä oli jo vähän maistiaisia mun postauksessa Maailmanpakenemispaikaksi vihitty puutarha , ja se menee niin että runo koostuu aika random säkeistä jotka ei oikein liity edes välttämättä toisiinsa, tai sitten liittyy :DD Ja jokaisen säkeen välissä on pieni viiva.  Mää en osaa selittää miks aloin tekee tämmösii runoja tai mistä se idea tuli, näitä vaa alko syntyy :DD Halusin kirjottaa jotaki ja se viiva välissä tuntu hyvältä. Jotenka, tässä tämmösiä runoleja teille :3  📎 aurinko laski mun silmissä oli kyyneltä  tunsin tuulen ja kolon onton kohdan jonka reunaa rapsutin sormella siitä tihkui vielä vähän verta - kuoleman portaikko on kaukana ja hymyilen, se ei muhun päde siltä ainakin tuntuu, tämä onni on niin antoisa kauhallinen tunnetta että pystyn mihin vaan - sormet naputtaa katselen sua salaa tai ainakin yritän olet huomionarvoinen rakastettava olento pääll...