BONUS-runoilut: Maailmanpakenemispaikaksi vihitty puutarha

Heips!

Viime viikolla ei tullut sekalaisen sisällön postausta, pahoitteluni siitä. Kesä tekee tehottomaksi mut jotenkin, voih :'D 

Mutta tähän väliin pikku runosia joita kirjoitin itse asiassa juuripa äsken! 

Kuuntelin samalla Lala Salaman biisiä Summer Love, ja siis........... oon kuunnellu tätä kipaletta aivan
hul lun pal jon,
yli 200 kertaa neljän päivän aikana !!!! :'D En ymmärrä kuinka en oo viel kyllästyny siihen, jotenki vaa tää loopilla soimassa on nii best. Lisäks toi albumi jolla toi biisi on (elikkä Miltähän me näytettäis yhdessä -albumi) on hyvä, varsinkin Kuva susta on tosi hyvä tän Summer Loven lisäks :D 

Lisää mun kesäkuulumisia kuulette ehkä jossakin toisessa postauksessa ;3 Nyt mennään pikku runosiin <3


Lala Salama: Summer Love
 



Talletan sydämeeni sun sanojasi 

ne ovat kauniita mutta pelkään että päivän vaihtuessa yöksi ne muuttuvat piikeiksi

ja lävistävät rintani ja sieluni pirstoutuu

tuhannen tuhkan palasiksi

tuulen temmottavaksi

pölypilvipalloksi


olen poissa ennen kuin kerkeän sanoa sulle valittuja sanoja

että olet mielessäni usein

rakkauteni lippaassa on sinun hiustupsusi ja hymykuoppasi

niin usein että jos kysyisit paljonko 

vastaisin että aivan 

vittu

liikaa



pahimassa skenaariossa 

en saisi antaa sulle 

sitä viimeistä 

halausta


se olisi pahin kohtalo

maailmalla on tapana olla epäreilun vittumainen ja kusta jaloille

viimeisten jäähyväisten puuttuminen tekisi olemassaolosta hitusen verran kamalampaa

tai no

aika 

vitun

paljonkin



löysin hiuspinnin maasta 

sujautin sen farkkuhameen taskuun ja toivon parasta

eihän sitä tiedä

sehän voi tuoda vaikka onnea


onni


asia jota olen saanut paljonkin

palasia isoja pieniä

keskikokoisen pyöreitä

ovaalin muotoisia hymynkareen kulmaisia

reunustettu kuplivalla pitsillä

limpparilla 

jota sisällä kuplii toisinaan melkein yli


ne palat täyttävät sisimpäni onton kohdan jota kukaan yksi ei ole vielä tullut täyttämään

ne tekevät sinne vähemmän tyhjyyttä 

joka siltikin joskus perjantaisin iltaisin pimeässä maatessani valveilla 

kello jo myöhän yli mennenä hetkenä

meinaa minut syödä ja vallata aluetta väkivaltaisen omistavasti

kuin itsekäs paskapää 


ja mä pelkään hukkuvani




mun päässä on jotakin

mä etsin

jotakin

mut en oikee tiedä

mitä



-



mun tarkoitus on jonkun nurkan takana

oven karmin kulmassa

käytävän toisella puolella

en silti oikein tiedä

missä



-


mun päässä on ajatuksia

yritän kuunnella mitä ne kertoo

päädyn keksimään arvauksia sanoista 

jotka karkaavat käsistäni

enkä kerkeä

niitä lukea



-



leijun jossakin

kumpa edes kelluisin

silloin vesi mua kannattelisi

ja hellisi


mutta nyt olen usvaisessa kosteassa sumussa

ja leijun vain

en tiedä 

osaanko voinko 

enää edes liikkua



-



mun tarkoitus on jonkun kaivon kannen sisäpinnassa

mä pelkään

etten löydä sitä ikinä


haluaisin uskoa

että kaikki kääntyy hyväksi

mutta enhän mä voi

sitä tietää varmaksi







tuberkuloosin sai hän ja meni pois

mä katsoin torkkupeiton takaa ja kuiskasin

heihei

ei hän kuullut sitä mutta toivon että keijut ja menninkäiset 

kuljettivat ne pienet sanat

hänen takkinsa taskuun

tuomaan onnea 

kun ei sitä muualta saanut 

siihen aikaan ainakaan



tarpeeksi monia teitä kulkenut oon

en tiedä milloin viimeksi halusin suudella ketään mutta annan sen olla

asia jota ilmankin on elossa täysissä voimissa ja pärjää

mutta jonka todellisesta tarpeellisuudesta ei voi kuin tehdä arvauksia

kokematon ihminen elää ajatuksissaan



palvelijoiden huudot kantautuivat puutarhaan asti

vaikka se salaiseksi maailmanpakenemispaikaksi vihittiin

se ei suojaa korviin kantautuvilta äänenvoimakkuuksilta

tarpeettoman huolestuttavilta kiljahduksilta

maailman pahoilta tuolileikin osallisilta



mä talletan

mun ajatuksia

päiväkirjoin


niitä on monia jotta kukaan ei koskaan arvaisi

että se olen minä


kirjoitan aina vain yhden

sanan

jokaiseen kirjaan


näin ne myhkäiset eivät pääse 

koskaan jäljilleni


pidän itseni niin salaisena 

etteivät ne pääse

minua rikkomaan

vahingossa kaan



sulla on käsi ja huulet

meinaan itkeä koska tiedän 

etten koskaan niihin pääse osingoille

katson pois ja tunnen 

kuinka pikku hil jaa mun

sydämeni

pakenee tilaltaan

kuin tyhjiö sen sisällä aukenis

ja kaiken toivon veis



Kommentit

Suosituimmat tekstit

BONUS-runoilut.ajatuksia.ja.muutasemmosta

Runoilut: anteeksi

Meitin (kesäloman) lukulista!